Pääni on jatkuvasti täynnä ideoita, mistä voisin kirjoittaa
seuraavaksi. Ihmeellistä kyllä, ne kaikki katoavat, kun avaan Wordin–ehkä
tiedät tunteen. Sormet tuntuvat olevan kohmeessa ja sanat karkailevat, enkä saa
oikein kiinni siitä ajatuksesta, mistä halusin kirjoittaa. Kuitenkin kaikista
kirjoitustöistä opinnäytetyö taitaa edustaa valkoisen paperin kammoa
parhaimmillaan. Asia, jonka opin tuosta elämänvaiheesta oli, että taiteilijan
tuska on vain mielen keksimä naurettava vaiva; kädet ja aivot vaan
hommiin, ilman turhaa selittelyä ja itsesääliä. Tekstin tulee virrata ja soljua
eteenpäin niin, että ei takerruta pikkuseikkoihin. Tekstin hienosäätö tehdään
sitten myöhemmin. Mitä tulee taas inspiraatioon, se useimmiten löytyy
sattumalta jostain hyvin arkipäiväisestä tapahtumasta tai asiasta.
Juuri näiden pointtien ja kaverini innoittamana kirjoitan
nyt niinkin arkipäiväisestä ja ajankohtaisesta asiasta kuin flunssasta. Kuten
tiedämme, sitä on taas liikkeellä. Onneksi tämä kutsumaton vieras on
mahdollista saada lähtemään juhlista aiemmin ja vieläpä luonnonlääkkeellä, eli
meidän kaikkien rakastamalla teellä. Tee nesteyttää ja tarjoaa hyvän maun
lisäksi runsaasti vitamiineja ja antioksidantteja, jotka auttavat kehoa
taistelussa viheliäistä flunssaa vastaan. Lisäksi teen kofeiini piristää kehoa
ja mieltä. Eli käytännössä tee tekee kaikkea sitä, mitä vilustumisoireiden
lievittämiseen tarvitaan ja on sitä paitsi edullisempaa kuin apteekin tarjoamat
vaihtoehdot.
Tee onkin varmasti monelle aivan riittävä ”lääkitys”
normaalin vilustumisen ja flunssan oireisiin. Ainakin itse lääkitsen kehoani
normaalin flunssan osuessa kohdalle mieluummin nauttimalla kuumaa teetä, kuin
turvautumalla varsinaisiin flunssalääkkeisiin. Ei tee ehkä aivan yhtä tehokasta
ole kuin varsinaiset lääkeaineet, mutta ainakaan en altista itseäni turhaan
useille lääkkeiden kemikaaleille, joita en välttämättä paranemiseeni edes
tarvitse.
Lopuksi, on erittäin mielenkiintoista ja positiivista
huomata, kuinka ihmiset turvautuvat teehen juuri niin sanottuina heikkoina
hetkinä. Etenkin ihmiset, jotka eivät teetä normaalisti juo, kertovat
usein juovansa monta kuppia teetä juuri flunssan yllättäessä tai kohdatessaan
muita vastoinkäymisiä. Teekupillisen ääressä voidaankin hetkeksi unohtaa
murheet tai sairaudet ja keskittyä itse hetkeen ja nauttia vain höyryävästä
eliksiiristä.
Ehkä tee on vertauskuvallisesti kuin oma äitimme. Kun meillä
on oikeasti vaikeaa, tai kun tarvitsemme olkapäätä, useimmat meistä soittavat
äidille. Samalla tavalla flunssan yllättäessä, muistamme vanhan ystävämme
(teen) ja luotamme, että yhdessä selätämme jälleen tämänkin vastoinkäymisen ja
jatkamme vahvempina eteenpäin…
Pikaista paranemista kaikille!